Kesälomani alkamisen kunniaksi tarjoan teille nyt uuden O'Boyden osan! Ihan ensiksi, ennen, kuin unohdan haluan kiittää rakasta ystävääni Sannia joka lainasi minulle lisäosia ja jota ilman tämä LC ei olisi voinut toteutua! Kiitos! :D Toiseksi minulla on vakava ilmoitus! Koska joudun poistamaan simssin tältä koneelta kohta, koska ATK-sedät äidin työpaikalla käskee (juuri ne samat, jotka tuhosivat Juicyt), joudun ottamaan pelitallennuksistani varmuuskopiot ja siirtämään ne seuraavalle koneelle, jolla pelaan. En kuitenkaan tiedä milloin tämä kone ilmaantuu, joten varmuuden vuoksi olen pelannut hyvän matkaa O'Boyta eteenpäin, jotten joudu pitämään hullua taukoa LC:n kirjoittamisessa, jos uutta konetta ei heti löydy. Tämän vuoksi ainakaan 2. sukupolvessa perijä-äänestystä ei tule :( Mutta ehkä tämä riittää tähän alkuun, lukekaahan niin katsellaan osan lopputeksteissä lisää!

Doris oli odottanut koko päivän ja nyt jo yli puolen yön Jaken kotiinpaluuta. Hän oli varma, että mies oli mennyt ryyppäämään tai päättänyt hävitä maisemista ja jättää Doriksen yksin suureen taloon odottamaan poikaystäväänsä. Oliko suurempaa loukkausta nähtykään!

Juuri, kun Doris oli suunnittelemassa kuinka kostaisi tämän suurimman vääryyden Jekelle, kun joskus hamassa tulevaisuudessa sattuisi kohtaamaan hänet lomamatkalla Intiassa, paha missä mainitukin mies saapui paikalle.

"Missäs sitä on oltu?" Doris kysyi muka huolestuneena. "Olen odottanut sinua alusvaatteissani koko yön!" Samalla hän yritti salaa nuuhkia, josko Jakesta kantautuisi viinan hajua. Viinan sijaan hänen sieraimiinsa purjehti hien aromi.

"Hyppimässä narua", Jake vastasi väsyneenä.

"Ai, vai niin. Hyppimässä narua", Doris nyökytteli muka ymärtäväisenä. Todellisuudessa häntä harmitti, että sen sijaan, että Jake olisi mennyt ryyppäämään surkeaa kohtaloaan menettää elämänsä prinsessa ja saada turpaan, hän kipitteli hyppimään narua kuin mikäkin pikkutyttö! "Puolalaiset..." Doris hymähti mielessään.

"Joo! Juuso sanoi, että..." Jake selitti.

"Vai käski Juuso unohtaa juomisen ja hyppiä narua! Kuinka monta kertaa on sanottava, ettei sinun pidä kuunella mitä se ääliö selittää!? Olet luvannut hankkiutua hänestä eroon ties kuinka monesti ja vieläkin hän pyörii jaloissa!" Doris räjähti.

"Juuso sanoi, että kannattaa hyppiä narua, että saa kuntopisteitä ja voi voittaa tappelussa", Jake puolustautui hämillään.

Riidan jälkeen pariskunta käpertyi tiukasti kumpikin parisängyn omaan laitaan odottamaan aamua ja Doriksen miesystävän saapumista...

Koko aamun Doris odotti ikkunassa, koska hänen poikaystävänsä saapuisi. Kun keltainen takki vihdoin vilahti, hän juoksi suoraa päätä ovelle tervehtimään sankariaan. (Ja me näemme, että mies on hieman tutunnäköinen, eikös?)

"Hei rakas!" Doris huudahti yrittäen syleillä miestä.

"Wohou! Hold your horses!" mies huudahti.

"Mitä nyt Risto?" Doris ihmetteli hämillään. (Hmm, Risto... Kuulostaa etäisesti tutulle...) Miksei hänen oma poikaystävänsä halunnut halia häntä!?

"En minä aio palata kanssasi yhteen!" Risto tiedotti. "Sinähän olet vehdannut toisen miehen kanssa!"

"Mitä!? Enkä ole!" Doris valehteli.

"Vai et! Ilmestyt tänne alusvaatteissa ja timantti sormessa hyppelemään ja väität, ettet mitään ole tehnyt!" Risto vastastasi terävästi.

"No... No..." Doris mietti mitä sanoa. "Sinä et tullut pelastamaan minua aikaisemmin! Et kai oleta, että vaan... riudun täällä!" Doris puolusteli.

"Ihan sama" Risto tuhahti. "Käyn vaan hakkaamassa sen miehen, joka vei naiseni ja lähden Pasasen Timon kanssa kaljalle."

Mutta Ristoa vastassa odottikin vanha kaveri.

"Risto!  Mitä mies?" Jake tervehti ja läppäsi yläfemmaa. "Ei oo nähty aikoihin. Kiitti muute taas siitä tietokoneesta, jonka annoit mulle ekassa osassa. Möin sen kyllä jo, mut oli siisti."

"O'Boy! Kas, kun en talosta tunnistanut, että olit sinä kysessä! Taitaa tosiaa olla viime visiististä aikaa!" Risto hymyili. Samalla hän mietti mielessään, ettei nyt voisikaan hakata naisensa varastajaa, mutta ehkä tämä lähtisi kaljalle hänen ja Pasasen kanssa.

Sitten Risto vakavoitui hieman.

"Kuules, oot tainnu viedä mun naisen", hän sanoi leikkisästi toruen.

"No... Joo... En tienny, että se oli sun..." Jake hymyili vähän nolona tajuten, että Risto ei ollut muuten vaan kylässä. Tämä oli se Doriksen pelottava boyfriend!

"No, en aio hakata sua", Risto sanoi ystävällisesti Jakelle.

"Kiva kuulla!" Jake huudahti helpottuneena.

"Saat pitää koko naisen. Ei siitä ollutkaan koskaan kuin harmia ja piinaa", Risto kohautti olkiaan.

"Niin, niin on se välillä hankala, mut kiitti!" Jake myönteli. Doris oli ehtinyt paikalle ja näki suureksi ihmeekseen tappelun sijasta keskustelua! Miesten puheet eivät muutenkaan olleet kamalan hauskaa kuultavaa.

"Mitäs tämä on?" Doris ihmetteli ymmällään. "Luulin, että rakastat minua, ja täällä luovutat minua pois kuin rikkinäistä sukkaa!"

"Äh, älä loukkaannu kultsi. Näin vaan joskus käy", Risto vähätteli.

"Vai että käy! Minä näytän sinulle mitä nyt käy!" Doris karjaisi loukkaantuneena.

Hän hyökkäsi armotta Riston kimppuun vihaa uhkuen. Hän ei pitänyt tästä miehestä enää vähääkään!

Jake innostui, hän oli aina hyväksynyt kaikenlaisen väkivallan (kunhan häneen itseensä ei sattunut) ja kannusti mielellään tappelujen sivulla. Alakoulussakin hän oli ollut kiusaajien sivustakannustaja apuri. Olipa hän kerran kukkotappeluakin ollut katsomassa!

Doris hakkasi Riston 6-0. Tämä painui häpeissään kaljoittelemaan ja toivoi, ettei Pasanen kyselisi, miten naisen-varastajan-hakkaus-keikka oli mennyt.

"Jee! Hyvä prinsessa!" Jake hurrasi. Hänestä oikein tuntui, että Doris oli pelastanut hänet pahoinpitelyltä.

"Äh! Anna olla!" Doris huusi ja painui juoksujalkaa pois kiettiöstä. Jake hämmentyi. Mikä sitä naista oikein vaivasi? Ei tuo ollut juuri tappelun voittaneen käytöstä.

Jake käveli Doriksen perään ja löysi tämän itkemästä makuuhuoneen nurkasta.

"Prinsessa? Mikä hätänä?" Jake kysyi aivan ymmällään. "Jos tämä johtuu siitä, kun söin viimeisen hodarin, olin vähän ottanut, etn tinnyt mitä ajattelin...

"Ei tämä sitä... Ei mikään ole hätänä..." Doris ynisi.

"Okei. Olen katsomassa jalista, jos tarvitset jotain!" Jake huikkasi ja aikoi jo lähteä.

"Miehet eivät tajua mitään..." Doris huokaisi mielessään.

"Älä mene! Oikeasti on hätä!" Doris kielsi. "Minua harmittaa."

"Hä? Mikä?" Jake kysyi yhä ymmällään.

"No se!" Doris melkein huusi. Todellisuudessa hän oli häpeissään ja nolattu. Hän oli kauan kehuskellut poikaystävällä, joka tulisi pelastamaan hänet ja yhtäkkiä mies ilmoittikin hänen olevan tämän silmissä mitätön. Se ei tuntunut mukavalle.

Jake hymyili vieläkään ymmärtämättä. Hän kietoi kätensä Doriksen ympärille.

"Ei hätää", hän sanoi rauhtoittavasti. Doris rutisti häntä kovaa. Ei tämä mies ymmärtänyt häntä mitenkään erityisemmin, mutta ainakin ymmärsi lohduttaa häntä jollain tapaa.

Sitten Jake veri Doriksen lähelleen ja suuteli häntä hellästi.

"Nyt unohdetaan hodarit ja Risto ja tehdään jotain oikeasti kivaa", Jake lupasi ja Doris tunsi itsensä sillä hetkellä oikein onnelliseksi.

"Kukaan mies ei voi olla parempi minulle..."

***

Olenko muistanut mainita, että Doris on romantiikkatavoitteinen sim? Tai, että hän pitää työttämistä hajuvetta käyttävistä miehistä ja vihaa hyviä kokkeja? En tiedä mitä hän Jakessa näkee... Tai, eihän heidän suhteensa alku liitykään mitenkään Doriksen haluihin tai näkemyksiin... Kuitenkin, Doris on tässä pettämishommissa! O-ouu...

"Hei, odota, odota kulta! Sinun on ihan pakko mennä nyt!" Doris hihitti ruma sandaaliselle miehelle. "Mieheni tulee pian kotiin!"

"Nähdäänhän me pian taas?" mies kysyi (seisten sohvapöydällä!?).

"Ihan varmasti!" Doris sanoi ja iski silmää.

Heti sandaalipojun mentyä Doriksen "mies" tuli kotiin.

"Moi kulta!"

Doriksella kävi aika pitkäksi Jaken ollessa töissä. Hänen elämäntavoitteensa myös oli pelehtiä 20 eri simin kanssa ja hän ajatteli tämän olevan oivallista aikaa moiseen.

Tämä tapahtuma vaikutti hyvin häiriintyneeltä. Etenkin, kun minulla ei ollut hajuakaan kuka tuo sim oli. Hän joka tapauksessa kyttäsi Dorista ahnaasti tämän nukkuessa.

"Ah! WTF!" Doris huudahti herätessään epäillyttävään katseeseen. Mies katsoi, tai teini oikeastaan, muina miehinä, tai teineinä, muualle.

"Mitä teet mun makkarissa?!" Doris kysyi kauhuissaan ja pomppasi ylös.

"Oo... Ootkin ihan hot..." Doris tuumasi nähtyään poikaa lähempää.

"Hihihi", poika vastasi.

"Sinusta tulee seuraava rakastajani!"

"Hmm", poika vastasi.

"Mitä 'hmm'? Ei sinulla ole tässä sanavaltaa", Doris ilmoitti.

"Siis joo, rakastaja juttu käy... Mietin vaan, että voisit tulla töihin lakifirmaani. Vaikkas ihteeriksi", poika vastasi.

"Oo! Ihanko tosi!?" Doris riemastui. Hän olikin jo jonkun aikaa halunnut töitä. "Tulen kyllä!" Hän ei sitten osannut epäillä ollenkaan kuinka teinillä saattoi olla oma lakifirma. Ja kuinka ks. teini oli ensin tuijottanut häntä hänen nukkuessaan ties kuinka kauan... Selvää kuitenkin oli miten Doris tulevalla uraputkellaan ylennyksensä hankki...

Nyt on kyllä oltu hiljaa liian kauan koko LC:n salaisesta päähenkilöstä ja intohimojen kohteesta: Juusosta... Juuso, Jake ja joku random olivat kokoontuneet O'Boylle katsomaan jalista TV:stä. Jake, kun oli löytänyt urheilusta sisäisen intohimonsa ja harjoitteli itsekin ahkerasti jalkapalloa lähipuiston verkolla aina, kun ehti. Juuso oli kuitenkin tänään oudon vakava, eikä hurrannut mukana.

"Hei Jubetsu! Miksi pitkä naama?" Jake lopulta tohti kysyä.

"Hmm... Ei tässä mitään..." Jubetsu vastasi työntäen kyynärpäänsä mietteliäästi sohvatyynyn sisään.

"Mietin vain, olisiko sinun ja Doriksen jo aika hankkia kaksijalkaisia lapsia?" Juuso lopulta sanoi. "Tehän olette olleet jo hyvän aikaa yhdessä."

"Et sinä tuosta enää nuorru! Katso nyt minuakin! Lääkäri sanoi, etten voi hankkia enää lapsia!" Juuso vastasi Jaken himena nyrpeään katseeseen.

"Ihan totta!" joku random sanoi. "Minunkin tyttöystäväni joutui onnettomuuteen! Emme ole voineet saada omia lapsia sen takia, hän murtui täysin! Se oli kamalaa! Kannattaa toimia ennen, kun on liian myöhäistä!" joku random varoitti.

Juuso vielä lähtiessään kehotti Jakea puhumaana asiasta Dorikselle.

"No siis joo", Jake vastasi epämääräisesti. Hän oli varma, ettei Doris haluaisi lapsia, eikä itsestäänkään tiennyt. Juuso taas koki Jaken lapset varmaan = omina lapsenlapsinaan ja toivoi O'Boylle siksi perheenlisäystä.

Myöhemmin Jake ryhtyi juomaan yksin kotonaan kaljaa (?) ja miettimään Juuson sanoja.

Parin tölkin jälkeen Heineken alkoi tehdä tehtävänsä. Jaken ajatukset alkoivat muuntua yllättävän positiivisiksi. Kyllähän lapset muvia olisivat. Kyllähän Doriskin varmasti lapsia halusi... ehkä...?

Pari kaljaa lisää ja Jake oli varma siitä. Lapsia taloon heti!

Hän huojui juuri ystävättärensä luota kotiin palannutta Dorista ovelle vastaan.

"Mä olen mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään!" hän ilmoitti.

"Taasko oot juopotellu Juuson kanssa!?" Doris kysyi tietäen Juuson jalis-viereailusta.

Vastaamatta kysymykseen Jake kaappasi Doriksen kuumaan suuteloon.

Sitten hän nosti tämän syliinsä ja ilmoitti:

"Nyt mennään tekemään lapsia!" Sitten makuuhuoneen ovi kävi ja paria ei näkynyt enää missään. Ennen seuraavaa päivää.

Päivää, jona Jake heräsi krapulaisena töihin.

"Uuh... En muista eilisestä mitään..." Kuinka noloa Jake! Ryyppäsit keskellä työviikkoa!

Jake nukkui sinä aamuna niin myöhään, että perheelle oli pakko ostaa auto, jotta hän pääsisi töihin, kimppakyyti, kun oli miltei jo mennyt. Pahuksen Juuso... aiheuttaa vielä kautta rantain potkut Jakelle...

Kun Doris eräänä päivänä palasi töistä, hän huomasi mahansa kauhukseen pullistuvan. Hän oli raskaana! Hyi!

Hän ei tiennyt miten ragoida. Aluksi hän alkoi itkeä. Hän oli vielä niin nuori! Ei hän halunnut hylätä salarakkaitaan ja sitoutua lapseen!

Seuraavaksi hän alkoi nauraa koko tilanteelle...

Lopulta hän suuttui niin kovasti, että alkoi polkea jalkaansa!! (Voi ei!)

"Helkkarin Jake! Teki tämän tahallaan! Saa kyllä olla kiitollinen!"

Doris ei uskaltanu ihan heti kertoa raskaudesta Jakelle. Vaikka Jakehan oli koko jutun suunnitellutkin. Hän ei kuitenkaan näyttänyt muistavan koko asiaa, joten Dorista alkoi arvelluttaa.

"Hei! Syöt nykyään aika paljon!" Jake ilmoitti perunoita naamaan mättävälle Dorikselle.

"Olet tainnut vähän pyöristyä... Ei sillä, että minua haittaisi! Tai siis... Olet vain söpömpi noin!" Jake selitteli Doriksen ilmeen muuttuessa vaikeaksi.

"Minä en ole lihonut", Doris ilmoitti. "Tai olen... Mutten siksi, kun luulet... Minä olen raskaana", hän möläytti nopeasti.

 ***

"Niin. Niin, en tiedä... Hän sitä alun perin itse halusi, mutta..." Doris selosti Juusolle puhelimeen.

"Yritin keskustella hänen kanssaan kyllä, mutta hän ei kuuntele", Doris huokaisi. "Ei, hän on nyt pihalla... En tiedä mitä hän ajattelee..."

"Mutta hän puhuu taas kengilleen... Se ei taida olla hyvä merkki?"

Noh :D Tämä oli ehkä lyhyt osa, tuntui siltä... Toivottavasti silti piditte! Toivottavasti myös kommentoitte, tiedättehän kuinka pidän siitä ;D ja ns. risuja ja ruusuja, tänne vaan kaikki. Lukemisiin! Ja hauskaa kesää lomaa kaikille abeille, joilla se alkoi! Ja olkaa muuten kiitollisia, että tein tämän, sillä minä jäin kotiin kirjoittamaan sillä aikaa, kun muut juhlivat! No, oikeastaan ei ollut rahaa lähteä juhlimaan... Mutta kuitenkin... :D